Viime torstaina 20. elokuuta Vantaan kaupunginvaltuusto istui alas pohtien kaupungin tulevaisuutta. Seminaari pidettiin Vantaalla Laurea ammattikorkeakoulun tiloissa. Ensimmäinen säästö tuli siis vastaan siinä, ettei valtuusto tässä kriisitilanteessa lähtenyt seminaariin muualle Suomeen. Ennen tätä harrastettiin ahkerasti, ja käsittääkseni myös hyvin tasokkaissa kohteissa. Silloin siis paloi rahaa turhuuteen.
Seminaarin ohjelmassa oli mm. Vantaa-sopimus. Sen idea on poliittisten ryhmien yhteiset linjaukset siitä miten Vantaa selviää globaalista talouskriisistä, millaisia rakenteellisia muutoksia tehdään jne. Toisin kuin Vasemmistoliiton Jussi Saramo väittää, niin jokainen valtuustoryhmä oli valmis Vantaa-sopimukseen. Jokainen ryhmä myös edellytti siitä keskusteluja. Saramon propagandan mukaan Perussuomalaiset änkyröisivät vastaan, joka ei pidä paikkaansa. Perussuomalaiset tekivät myös esityksen sisältöön lisättävästä kohdasta.
Toimialoilta oli omat puheenvuoronsa. Apulaiskaupunginjohtajat kertoivat mistä ollaan valmiita säästämään. Heikointen säästöihin oli paneutunut maankäytön ja ympäristön toimiala, vaikka sieltä löytyy investointeja joiden toteuttamista voidaan tarvittaessa lykätä. Perussuomalaisten mielestä investointien suhteen pitää pohtia tärkeysjärjestys. On aivan totta, että taloudellisen kriisin aikana mm. rakentamisen hinta laskee. Meidän on siis edullista rakentaa mm. Marja-Vantaan kaupunginosa, mutta me voimme miettiä onko aivan tarpeellista rakentaa mm. erilaisia tienpätkiä ympäri Vantaata. Niiden toteutusta voidaan lykätä muutamalla vuodella jos on tarvis.
Sivistystoimi toi esille selkeimmät säästöt. Tarkemmin esille tuotiin vaihtoehtoja mitä voidaan tehdä. Esimerkkinä oli Vantaa-lisän korotus, ja sen muuttaminen ehdolliseksi. Tämä siis tarkoittaisi sitä, että varhaiskasvatuksessa päivähoidon sijasta panostetaan koteihin. Käytännössä siten, että jos lapsen vanhemmista jompikumpi on kotona, niin pyritään siihen, että lapset hoidetaan kotona. Päivähoito-oikeus on kuitenkin subjektiivinen, eli siihen ei kuitenkaan puututa. Vantaa kehittää korvaavaksi malliksi päiväkerhotoimintaa, jolloin lapset voivat olla tiettyinä päivinä päiväkerhossa. Samalla myös pyritään siihen, että taattaisiin sama päivähoitopaikka niille lapsille, jotka vanhemmat ottavat pois päivähoidosta siksi, että toinen vanhemmista on kotona. Tässä siis kaupunki tarjoaa porkkanaa, josta myös syntyy säästöjä. Harkinnanvaraisuus on tietty mukana, sillä ei ole mitenkään järkevää, että lapset ovat päivähoidon sijasta päihdeongelmaisen vanhemman kanssa kotona. Tässä yhteydessä vastaan tulee myös lastensuojelu.
Allekirjoittanutta eniten askarrutti kolmen terveysaseman järjestelmä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on siis tarkoitus siirtyä järjestelmään, jossa kolme terveysasemaa palvelee kaikkia vantaalaisia. Nämä terveysasemat olisivat Myyrmäessä, Tikkurilassa ja jossain Korso-Koivukylä-alueella. Tämä on siis pitkän tähtäyksen suunnitelma. Nyt puhutaan Länsimäen terveysaseman lakkauttamisesta. En koe sitä järkeväksi. Vantaa on yrittänyt tarjota kyseisen terveysaseman palveluita myös Helsingille, mutta siellä ollaan nihkeitä. Kuitenkin Länsimäen terveysasema toimii. Ei siis ole järkevää siirtää palveluita Hakunilaan, jossa terveysasema ei toimi. Hakunilassa painitaan lääkäripulan takia, johon kyllä löydän tiettyjä syitä, jotka jätän nyt mainitsematta.
Jokainen valtuustoryhmä piti seminaarin lopussa oman puheensa. Perussuomalaiset olivat Kristillisdemokraattien ohella ainoa, joka teki kaikkien seminaariin osallistuneiden nähtäväksi myös powerpoint-esityksen. Muut lukivat paperista tai puhuivat ympäripyöreitä, jolloin voidaan pohtia mitä oikeasti edes sanottiin. Muiden puheenvuoroista välittyi sellainen fiilis, että ”kaikille kaikkea kivaa, mutta jos ehkä säästetään”. Säästökohteet jäivät esittämättä, ja monesti todettiin myötäiltävän virkamiesten esityksiä.
Perussuomalaiset lähtivät liikkeelle siitä, että investointeja priorisoidaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä juuri nyt (mm. sivistystoimen esityksessä tämä vastaava tuli vastaan erilaisten kiinteistöjen osalta). Olimme myös vahvasti ei-tarpeellisen omaisuuden myynnin kannalla. Ei kaupungin tarvitse omistaa kaikkia seiniä. Esitimme myös sosiaali- ja terveystoimen puolella ostopalvelusopimusten tarkastamista. Pidimme HUS:ia aika olennaisessa asemassa, sillä kulut kasvavat. Kaupunki voi aina vaatia ostopalvelujen suhteen säästöjä. Jos säästöjä ei tule, niin sopimukset voidaan kilpailuttaa uudelleen. Jos sopimukset on tehty siten, että hintataso voi nousta mielinmäärin, niin sopimukset on tehty heikosti. HUS:in puolella ongelmat ovat hyvin tiedossa kun tarkastelee miten HUS:n menot jakautuvat.
Perussuomalaiset eivät halua veroprosentin nostoa. Tätä vaativat Vasemmistoliitto ja Vihreät. Ensin on katsottava muut keinot. Innovatiiviset ratkaisut eivät ole kiellettyjä, vaan toivottavia. Emme myöskään halua rangaista vantaalaisia kiinteistöveronkorotuksen muodossa. Naapurimme Espoo nostaa veroprosenttia, meidän ei tarvitse seurata esimerkkiä, vaan pyrkiä pitämään Vantaa houkuttelevana. Verojen nosto ei ainakaan houkuttele ketään.
Perussuomalaiset ovat aiemmin vaatineet puuttumista mm. materiaalikeskuksiin, varikkoon, pikapainoon jne. Näistä pikapainon osalta suunnitellaan jo ratkaisua. Kun leasing-sopimukset päättyvät, niin tarve tarkastellaan uudelleen. Pikapainon tuotteet saadaan yksityiseltä sektorilta halvemmalla. Materiaalikeskus on myös turha. Mihin me tarvitsemme ns. vessapaperivarastoa? Toki siellä varastoidaan yhtä jos toista, mutta jos meillä on isot tukut vieressä, niin eikö olisi edullisempaa luoda sopimuksia? Nyt kaavailuissa on toimintojen yhdistäminen Helsingin kanssa, joka on askel parempaan, mutta voisimme toimia myös vieläkin paremmin.
Olemme myös ihmeissämme henkilöstömäärän kasvun kanssa. Tietyt toiminnot edellyttävät henkilöstömäärän kasvua, mutta ei kaikki. Toiminnanohjaushanke vähentää hallinnon henkilöstön tarvetta, joka tuo järkeviä säätöjä. Tietynlainen automatisaatio siis tulee vastaan. Henkilöstöresurssit pitää painottaa niihin toimintoihin, jotka kipeästi tarvitsevat lisäkäsiä. Väestön ikääntyminen luo tähän valtavia paineita.
Valtuustoryhmien ja virkamiesten puheissa ei otettu esille mahdollisesti vastaan tulevia lomautuksia. Nähdäkseni taloustilanne on se, että nämä voivat tulla väkisinkin vastaan. Perussuomalaiset eivät riemastu lomautuksista, vaan tarjoaa tilalle mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaiksi. Tähän on perustellut syynsä, sillä lomautukset selkeästi heikentävät palvelutasoa, mutta lomarahavapaat antavat enemmän joustoa jos niitä voi pitää yksi kerrallaan usean vuoden aikana. Taloudellisesti nämä kummatkin vaihtoehdot ovat ikävä asia jokaiselle kaupungin työntekijälle eli sitä kautta myös minulle. Vaikuttaa siltä, että tämä asia on hyvin vaikea poliittinen kysymys. Se on ymmärrettävää, mutta mielestäni tätä ei pidä peitellä. Talouden kehitys määrittelee mitä tapahtuu. Toivon, ettei näihin toimiin mennä, ja jos mennään niin samalla toivon myös luottamushenkilöiltä joustoa, eli kokouspalkkioista luopumista tietyllä aikavälillä. Perussuomalaiset on myös jo edellisessä valtuuston kokouksessa tehnyt aloitteen yli kolmen tunnin kokousten lisäpalkkioiden poistamisesta. Jokaiselta yli kolme tuntia kestävältä kokoukselta juoksee lisäpalkkiot. Tästä aloitteesta saimme saman tien kommenttia populismista, mutta kyllä tämä on todellinen menoerä, ei sitä voi kukaan kiistää.
Yritin kirjoittaa lyhyesti, mutta paljon asiaa jäi sanomatta. Sanon vielä lopuksi, että Perussuomalaiset vaativat ns. piilopuoluetuen ja poliittisten nuorisojärjestöjen avustuksien lopettamista. Summa yhteensä reilut 100 000 euroa. Pidimme myös oopperan rahoitusta kyseenalaisena, sillä se ei hyödytä Vantaata. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan sivistystoimen esitysten jatkoselvityksiä, sillä esitykset olivat hieman radikalimpia kuin mihin olemme tottuneet. Toivottavasti pääsemme sen suhteen hyvään ratkaisuun.
